Siellä, täällä ja tuolla

Posted by SirkkuKouk on Huhtikuu 12, 2012
Haku, Kisaraportit, Agility, Yleinen

Että osaakin olla vaikeaa päästä takaisin kiinni normaaliin päivitysrytmiin! Lisäksi mitä pidemmälle keväässä mennään, sitä enemmän koiraharrastusrintamalla tyypillisesti tapahtuu ja sitä heikommin pysyn raportoinnissa perässä. Kaikenlaista täällä siis kuitenkin tapahtuu, vaikka tänne asti jutut eivät ikinä ehtisivätkään.

Viime viikkojen tokot on helppo tiivistää, koska niitä ollaan tehty hävettävän vähän. Nyt pitää kuitenkin yrittää suhtautua rennolla mielellä tilanteeseen, koska kokeiden vaatimat treenimäärät tuskin ovat koko kevään aikana realistisia. Sitten tuleekin jo kesä kaikkine maastolajeineen, jolloin pilkunviilaukset saavat väistyä metsissä ja rannoilla rymyämisen tieltä. Tänä vuonna lupaan, siis ihan oikeasti, kuivaharjoitella rullailmaisua ainakin kymmenen settiä ennen maastoon menemistä. Kuulithan, Susu? Pidä huolta, että lunastan lupauksen. Vielä syksyllä minulla oli hieno ajatus siitä, että tuleva kesä hakuiltaisiin ahkerasti ja pyrittäisiin tekemään paljon koemittaisia ratoja tavoitteena uskaltautua kokeeseen loppukesästä, mutta nyt taitaa jäädä aikeeksi. Luulen, että pystymme treenaamaan hakua yhtään täysipainoisemmin suunnilleen kuusi viikkoa, ja tuosta luvusta valoisinkin optimisti näkee, että koe on turha toivo. Siirretään se haave siis hyvillä mielin seuraavaan kesään.

Agilityssä pääsimme kouluttajan vetämään ryhmään, mikä on tosi kiva juttu. Kevään aikana pohdimme porukassa Susun agilityjä, testailimme eri juttuja ja keksimme muutamia ideoita asenteen muuttamiseen, mutta ne eivät ainakaan kaikki oikein ole sellaisia harjoituksia, joita pystyy ryhmätreeneissä tekemään. Mutta jospa kouluttajan valvovan silmän alla saataisiin minun ohjaukseni laatuluokitusta hilattua ylemmäs, ja sitten kesällä voisi yrittää ehtiä säännöllisemmin käydä kokeilemassa uusia juttuja. Sinänsä harmittaa juuri nyt lähteä Joensuusta, koska vihdoin seurallamme on rakenteilla ihan oma hieno halli ja nyt olisi paljon hyviä ideoita, joita kokeilla Susun kanssa.

Muutaman viikon takaisista Varkauden agikisojen pohjamudista saimme noustua pitkäperjantaina Poksin kisoissa Kulhossa. Susu sai viilettää kolme rataa, ja hienosti viilettikin! Nyt hypyissä ei ollut ongelmaa ja fiilis radoilla oli muutenkin tosi kiva. Aika varovaisesti Susu meni, mutta parannus viimekertaiseen oli huima. Ratoja tuomitsi Anne Viitanen ja tykkäsin tosi paljon kaikista kolmesta rundista – ne eivät olleet mitään ihan helpoimpia mutta eivät mitään takkuavaa kikkailuakaan. Kaikki vaikeat kohdat onnistuivat nappiin ja napsimme hyllyt iloisesti ihan yksinkertaisista kohdista. Hypärillä aliarvioin Susun vauhdin ja se juoksi putkesta suoraan jalkoihini, mikä oli aika ilahduttava virhe: on aina positiivista, että koira kiitää kovempaa kuin mihin osaa varautua. Ekalla agiradalla kämmäsin vasta tokavikalla esteellä, kun huitaisin koiruuden keinulle keppien sijaan. Viimeisellä radalla valssasin huolimattomasti ja aussie harhautui hypyn ohitse. Vitosella kurotimme kuitenkin kakkossijalle ja saimme ohjaajalle suklaata ja koiralle leluja palkinnoksi hyvästä päivästä, jee!

Ennen toisen radan alkua Susu rähähti collielle. Minulle on ihan tosi tärkeä asia, että koirani ei hyöki toisia päin. Ajattelen asian niin, että jokaisella kisaajalla on velvollisuus pitää koiransa omalla tontilla ja samalla jokainen saa vastapalveluksena oikeuden olla rauhassa. Susu on äänekäs koira: se haukahtelee ja kyräilee, jos sen antaa kytätä, mutta toista kohti sinkoaminen on niin suuri ei kuin näyttöön mahtuu. Kun oikein asiaa mietin, ei Susu ole tuolla tavalla varmaan koskaan aiemmin rähähtänyt ja nyt kyllä sai sellaisen palautteen, että katsotaan yrittääkö uudelleen. Eikä nytkään siis ollut kuin pienestä rääkäisystä kyse, mutta silti… Ei vain käy ja piste. Tiedän, että vieraat koirat ahdistavat Susua, ja että se inhoaa collieita, mutta silti säännöt ovat sääntöjä ja turpa pidetään tukossa ja kaikki neljä jalkaa visusti maan kamaralla. Rähinätilanne on kyllä sellainen, että se häiritsee itseäni tosi paljon – samaan aikaan tuntuu, että koiran hallittavuus kyseenalaistetaan, ja samalla katsotaan pahasti, jos koiralle antaa kunnon palautteen (tässä tapauksessa siis tarkoittaa karjaisua, puhuttelua ja pois ajamista). Mutta tämä on vain tunne, niin ainakin uskon. Todennäköisesti kukaan muu ei edes huomannut koko tilannetta… Höhpöh.

Ennen ratoja Susu tapasi myös pitkästä aikaa Miimin ja kyllä oli pieni aussie onnesta mykkyrällä. Yleensä ollaan treffattu tosi usein, mutta nyt oli päässyt venähtämään, ja kun tietää miten onnesta halkemaisillaan Suppilo normaalistikin Miimin nähdessään on, voi kuvitella sitä riemun määrää nyt. Vähän aikaa jo epäilin, että mahtaako se lähteä ollenkaan mukaani radalle, mutta tulihan se sitten sieltä. Susu-pusuja Miimille, nähdään taas! Susu on niin herttainen, kun se rakastaa tuttuja ihmisiä koko sydämellään ja ihan täysillä. Sanotaan, että koira on itsekäs opportunisti, ja itsekin olen aina ollut sitä mieltä, mutta ei Susua vain voi sellaiseksi kutsua. Tiedän – todennäköisesti se on vain niin kiero narttu, että hämää meitä kaikkia, mutta voi vieköön se osaakin olla tietyissä asioissa kuin suoraan sankarikoiraleffoista. Juuri sellainen ikuisesti uskollinen palvelija, joka puolustaa omiaan viimeiseen hengenvetoon saakka. Lisäksi se ihan oikesti tietää, milloin olen surullinen ja silloin on salamana karvainen lohduttaja kainalossa.

Kolme päivää muuttoon. Jännittää.

Loppuun mainos: Topin ja Viirun (sekä hieman myös Mörkön) elämää Sadun kirjaamana pystyy seuraamaan nykyään myös täällä. Yritämme kehitellä jonkin mahdollisimman selkeän systeemin lauman kuulumisten kertomiseen kevään ja kesän ajaksi. Syksyllä taitaakin olla aika raivata blog.hulleri.net ainoastaan Susun webbikopiksi, kun muutamme asustamaan kahdestaan, mutta nyt vielä jonkinlainen välimuoto lienee tarpeen.

16 kommenttia to Siellä, täällä ja tuolla

Eeva
12.4.2012

Onnea uuteen elämään!

Milena
12.4.2012

Oho, muutto olikin jo näin lähellä. Kaikki menee varmasti loistavasti. Pitää nähdä sitten kesällä! :)

Meilläkin on viikonloppuna muutto edessä. Tosin vain kolmeksi viikoksi remontin alta. ;) Muuttolaatikoita on kuitenkin 25 ja lisää tulee, pitää lähes koko talo tyhjentää. Mietityttää vähän, että miten Rilla reagoi, mutta onhan tuo varsin sopeutuvainen ja helppo koira, ei sillä. :)

Sirkku
12.4.2012

Kiitos, Eeva!

Milena, hui, teillä onkin sitten ihan kunnon remontti tiedossa? Kauhulla vain muistelen sitä aikaa, kun muutettiin koko perheen voimin tähän nykyiseen taloon – sitä tavaraa tosiaan riitti… :D Ja kannatan kesällä näkemistä :)

Jenny
12.4.2012

Minnes muutatte? Onnea muuttoon! :-) Onko Susu ainoastaan sun koira? Kuka on Satu?

Nimim. Aika tuore blogin lukija (Petsiessähän tosin olen seurannut teitä jo jonkin aikaa) :-D

Sirkku
12.4.2012

Hyvä kun kysyit selvennystä! Satu on äitini :) Topi on koko perheen koira (mutta eniten äidin), Mörkö minun, Susu minun ja Viiru äidin. Nyt siis minä ja Susu muutamme täältä Joensuusta kevääksi Hyvinkäälle mummolaan asumaan, kun minä menen Espooseen treenaamaan oman urheiluharrastukseni takia. Kesäksi tulemme takaisin Joensuuhun ja sitten loppukesästä toivottavasti muutamme Susun kanssa vuokrakämppään pk-seudulle. Mörköä ei valitettavasti millään pysty syringon takia ottamaan mukaan, vaikka se siis oma koirani onkin :/ Toisaalta se on varmasti ihan onnellinen täällä idässäkin, kunhan vain saa tarpeeksi ruokaa ;)

Miimi
13.4.2012

Pusuja myös Susulle! Oli ihana nähdä pitkästä aikaa! Ja oli hauska tavata Susu pari päivää Unnu-emon tapaamisen jälkeen - kyllä ei ole omppupylly kauas puusta pudonnut

Miimi
13.4.2012

Mulla on kans joku eroahdistus täällä pukkaamassa päälle, kun ajattelenkin, että muutatte pois - vaikka ei niin usein tavatakaan…

Sirkku
13.4.2012

Hassut omppupyllyt :) Kesäksi tullaan onneksi takaisin!

Sara
13.4.2012

Jee, postaus pitkästä aikaa :) Onnea muuttoon! Ja ihania kuvia, taas.

Sirkku
14.4.2012

Kiitos! :)

Kati & co.
19.4.2012

Onnea muuttoon! Pitääkin päivittää blogeja :-)

Josefiina
20.4.2012

Upeita kuvia & onnea muuttoon!

Sirkku
22.4.2012

Kiitos, kiitos ja kiitos :)

Henni
25.4.2012

Onnea muuttoon! Varmasti vähän jännittävää! :)

Mulla on muuten noista rähinöistä aika samanlainen fiilis, ensin katsotaan pahalla että koira on ylipäätään rähissyt ja sitten katsotaan pahalla, jos koiraa menee komentamaan. :D Kiia on tosi herkkä siinä ettei ketään vieras koira tunge sen iholle, itse osaan jo välttää sen kanssa “ruuhkapaikkoja” mutta välillä noita pieniä rähinöitä aina sattuu kun ei sitä koiraa (ja muiden koiria) pysty ihan 100% koko ajan kyttäämään. Noh, onneksi näitä ei satu kauhean usein. :)

Ida
29.4.2012

Sait tunnustuksen!

Sirkku
30.4.2012

Henni, jep, ihan aina ei pysty kaikkea ennakoimaan. Mutta onneksi melkein aina! :)

Ida, voi kiitos!

Kommentoi

WP_Big_City