Joskus sohvaperunana

Posted by Sirkkku on Syyskuu 20, 2010
Sadun jutut, Haku, Vepe, Agility

neno.jpg

Tämä tapahtui viimeksi noin vuosi sitten: Topi pyysi lupaa tulla sohvalle. Syksyinen vepe viluttaa paksuturkkistakin koiraa.

Kokoonnuimme tänään Marjalan “uuteen veperantaan” rankkasadetta uhmaten syksyn viimeisiin vepeharkkoihin, neljä uskalikkoa: Mio, Vanja, Susu ja Topi. Tavoitteenamme oli saada talveksi muisteltavaksi onnistunut harjoitus, varsinkin vienti. Ensimmäiseen, koematkaiseen, vientiin kuivaturkkinen Topi piti saatella. Toiseen se lähti oma-aloitteisesti, Sirkku tosin näytti palkkaa, kun Jonna ja Sirkku soutivat pois päin. Toisella kiekalla otimme veneen haun ja viennin lyhyehköllä matkalla. Hienosti meni. Myös Susun ja muiden harkat menivät huippuhienosti. Susu teki lyhyellä matkalla vientiä ja veneen hakua (Jonna souti avuksi). Palkkana oli vesi-wubba.

Topin silmäluomia painaa myös aamuinen agilitykoulutus. Kuten aiemminkin, Tuija Kokkosen treeni oli erityisen hyödyllinen hitaalle ohjaajalle. Nakkirasia sai jälleen Topin vauhtiin enkä ehtinyt tehdä suunnittelemiani ohjauskuvioita vaan jouduin vääntämään takaaleikkauksen jälkeen sylkkärin. Sylkkäriä Tuija käski harjoitella. Puomista totesimme, että ehkä kannattaa antaa olla. Toisaalta, jos Topi osaisi puomin, olisin ehtinyt ohjata suunnittelemallani tavalla. Muuten treeni sujui hyvin, erityisesti kepeille kääntyminen kesken hyppysuoran.

Muita viime aikojen mahtavia treenejä oli myös toissaviikon tollerihaku, jossa sekä Susu että Topi toimivat lähes täydellisesti. Susu lähti suorille pistoille täynnä intoa ja löysi piilossa olevat ukot empimättä. Ilmaisua emme ottaneet. Topilla ilmaisu sujui paremminkin kuin koskaan. Ekalta ukolta se palasi rulla suussa nopeammin kuin olisi voinut kuvitellakaan. Ukkoja oli yhteensä neljä: kokeilimme siirtyviä maalimiehiä jäljestämisen estämiseksi. Toimi hyvin. Kaikki ukot Topi löysi ja ilmaisi nopeasti.

Perjantain tolleriagilityssa Topi sai jälleen kokeilla uutta ohjaajaa. Ensikertalaisella Soinnulla ja Topilla oli kummallakin kovin hauskaa ja myös rata sujui aivan niin kuin pitikin.

Hyvin Topi jaksaa touhuta vaikka nukkuukin sikeämmin ja herää hitaammin. Kuonossa on muutakin vaalea kuin tollerin “valkoiset merkit”.

(kokosi äiti)

5 kommenttia to Joskus sohvaperunana

Sanni
22.9.2010

Hrrr…varmaan jo oli kylmä vepeillä. Suomen kesän on ankean lyhyt vepeilyyn. Ei muuta ku koirat messiin ja kanarialle :)

Sarianne
23.9.2010

Kannatan Sannin ehdotusta! :D

Sirkku
23.9.2010

Oli kyllä kylmä vepeillä, etenkin kun kesken treenien alkoi sataa kaatamalla… Onneksi meidän koiruudet ovat vedenpitäviä henkisestikin :) Kanarialle se on sitten varmaan seuraavaksi suunnattava :D

Emppu
24.9.2010

Tuttu koutsi teillä! :) Olen katsonut myös Lystin kuonoa “sillä silmällä”. Kyllä siinäkin vaan harmaita karvoja on - ikää 2 vuotta!

Meillekin tulee Vappu Alatalo kouluttamaan. Lie ilmoittauduttava, jotten pilaa koiraa myös sillä rintamalla. :/

Sirkku
28.9.2010

Kiva! Kannattaa ehdottomasti ilmoittautua :)

Kommentoi

WP_Big_City