Pessimisti ei pety

Posted by Sirkku on Tammikuu 31, 2010
Yleinen

Joskus, hyvin harvoin tosin, kiitän pessimististä luonteenlaatuani. Useimmiten siitä on vain haittaa, mutta koirien kanssa touhutessa aika ajoin myös hyötyä. Koiramaailma kun ei ole mikään karkkihylly, josta voisi valkata kuhunkin hetkeen parhaimmalta maistuvat karkit ja punnita tiettyjä asioita haluamansa määrän. Välillä saa, mitä tilaa, niin hyvässä kuin pahassakin, mutta vähintään usein pussin sisältö on täysi yllätys.

KoiraNetiin olivat eilen paukahtaneet Susun viralliset terveystulokset. Kyynärät oli lausuttu täysin terveiksi (0/0), mutta lonkkien osalta viesti oli hieman toisenlainen, sillä ne tulivat takaisin C/C. Kyse on ilmeisesti kuitenkin vain löysyydestä nivelissä, muutoin lonkat ovat siistit. Kuten jo totesin, olen vuosien varrella saanut karvaasti kokea monta kertaa ikäviä yllätyksiä koirien parissa, joten en osaa löysistä lonkista hermostua. Susu on nuori, kehittyvä koira, joka varmasti vielä kiinteytyy paljon. Pakko myös myöntää, että kun on saanut koiralleen parantumattoman neurologisen sairauden diagnoosin, ei enää niin helposti murehdi turhia tai maalaile kauhukuvia.

Onneksi en missään vaiheessa ehtinyt olettaa kuvanneen lääkärin päätelmän (A tai B) olevan lukkoon lyöty totuus, sillä silloin lausunto olisi voinut olla suurempi yllätys. Topi kävi aikoinaan samalla lääkärillä kuvauksissa ja sai silloin saman tuomion – siistit lonkat, mutta aavistuksen löysyyttä, ja kuvat tulivat liitosta takaisin C/C. Topia eivät ole väljät koivet koskaan vaivanneet, vaikka se on ollut koko ikänsä monessa mukana eikä edes aivan niitä siroimpia tollereita ole. Susunkaan kohdalla en tahdo nähdä C-lonkkia ilonpilaajina, sillä se olisi ihan turhaa.

Suunnitelmissa on käydä uusintakuvauksessa lähempänä kahden vuoden ikää. Susu oli kuitenkin kuvaushetkellä vasta viikko sitten viettänyt yksivuotissynttäreitään ja voi ymmärtääkseni kiinteytyä vielä reilustikin. Oli miten oli, emme liiaksi takerru pariin kirjaimeen, vaan keskitymme jatkossakin olennaiseen – hauskaan, haastavaan ja monipuoliseen koiranelämään.

6 kommenttia to Pessimisti ei pety

Emppu
31.1.2010

Vitsit mikä kuva, erityisesti nuo silmät! Ja myös olemus…
Harmi, että virallisesti lonkat on noin lausuttu, mutta näköjään osaat suhtautua lunkisti. Minun pitää ruveta Koiranetia vilkuilemaan, jos noin parissa viikossa vastaukset tulee. En ollut tajunnut. Kiitos vinkistä.

Henni
31.1.2010

Hyvä pointti ;) Ehkä me vielä joskus saadaan pokaaleja agilitysta, niin on sitten hylly mihin niitä hyllyttää ;D

Mun kaverille on myös käynyt niin, että lonkat on aluksi olleet C/C (kuvattu tosi nuorena) ja kun vanhempana on kuvattu uudestaan niin tulos oli parempi (B/B). Eli kyllä ne voi siitä parantua ja jos ei niin eihän se kyllä välttämättä harrastuselämää (tai muutakaan elämää) haittaa mitenkään! :)

Inkeri
31.1.2010

Tuo pessimistisyys on kyllä toisinaan ihan pelastava luonteenpiirre. ;) Ja hyvä, ettet ota turhaa päänvaivaa noista kirjaimista. Myöhemmin voi tilanne tosiaan muuttua ja vaikkei muuttuisikaan niin kyllä sen löysyyden kanssa vielä hyvin elää. Onneksi ei ollut mitään dysplasiaa ym.! :) Ja meillä on pikkukoiralla ollut pienenä enempikii löysyyttä toisessa polvessa(tosin traumaperäinen juttu), ja on ajan saatossa jo lähtenyt palautumaankin. :)

Sirkku
1.2.2010

Emppu,
Tuo sininen silmä saa Susun näyttämään monissa kuvissa melkoisen mielenkiintoiselta, etenkin kun se on niin vaalea. Taitaa aina vähän riippua kuvauksen ajankohdasta, kuinka nopeasti kuvat lausutaan, viime aikoina liitossa on tainnut olla aika nopeaa toimintaa. Kennelliitosta tulee ensin lasku, jonka maksamisen jälkeen tulokset tulevat paitsi KoiraNetiin, myös kirjepostilla. Nettiin ilmeisesti saattavat tulla vähän nopeammin.

Henni,
Varmasti saatte! Kiva kuulla tuollaisia tarinoita.

Inkeri,
Joo, ilmeisesti lonkissa ei kuitenkaan mitään muita muutoksia ole eli sen suhteen ei tarvitse jännittää ja varoa. Etupää on kuitenkin täysin terve ja sehän esimerkiksi agilitykoiralla joutuu suurimmalle rasitukselle :)

Sipe & Demi & Co
2.2.2010

Juu, on meille tuollainen (kauan odotettu) belginkutale ilmaantunut ja puoli vuotta on ehtinyt kertyä jo matkamittariinkin:) Eiköhän tuota jossain koirahäppeningissä törmäillä taas kevään korvilla - johan sitä pitäisi penneä kiikutella sitten mätsäreihinkin harjoittelemaan, kun ei vielä syksyllä ehtinyt rokotusvaroaikoja kuroa kasaan..

Sillon tällöin käyn täällä lueksimassa - Susukin on tainnut ehtiä jo aikuisen koiran mittoihin. Ja C-lonkathan voi vielä tiivistyä nuorella koiralla, jos haluaa uudelleen kuvauttaa. Pääasia tietysti on, että itse tietää koiran olevan luustoltaan terve (löysyydestä huolimatta).

Sirkku
7.2.2010

Kyllä Susu jo aika lopullisissa mitoissaan ainakin korkeuden osalta on, vaikkakin varmasti vielä paljon kropaltaan muuten aikuistuu. Lonkista en vielä kanna huolta - katsotaan sitten vuoden päästä uusintakuvauksen jälkeen :)

Linkitän teidät, etten unohda käydä kurkkimassa kuulumisianne, onhan ok?

Kommentoi

WP_Big_City