Ensimmäinen edes joten kuten julkaisukelpoinen yhteisotos on nähtävissä yllä. Nakkaamalla kaikille narskutettavat nassuun ne pysyivät hetken paikallaan ja sijoittuivat vieläpä sievästi riviin eteisen matolle aarteidensa kanssa. Topi rullaluun, Mörkö possun kylkiluutikun ja Susu sonnin sudin kanssa. Mörkön herkku on tietenkin näistä kolmesta himoituin ja etenkin Topi tyytyi omaansa nokkaansa nyrpistellen. Topi ja Susu ovat molemmat varsinaisia raa’an ruuan ystäviä, ihan syntyneet barffaajiksi, ja Mörkö, joka taasen sitten on se perheen barfilla oleva koira, tuumii raa’an olevan ihan tavallista mussutettavaa. Tasan eivät käy onnen lahjat. Ison väen (koska sitä Susu tätä nykyä jo on, hujahtanut nimittäin Mörköstä ohi!) onneksi Mörkö jakaa auliisti omia muoniaan ja esimerkiksi lihat luiden ympäriltä löytävät tiensä Topin ja Susun kuppeihin. Susu on myös maistellut broilerinsiivestä itse luutakin ja Topihan nyt ei raaoista luista parempaa tiedäkään.
Kuten otsikosta voi päätellä, Susulla oli eilen ensimmäiset rokotukset. Illan alkajaisiksi aussielapsi oli mukana kisapalkinto-ostoksilla eläinkaupassa. Kaikki ihanat tuoksut huumasivat pennun ja se kulki ympäri kauppaa nenä pitkällä yrittäen saalistaa isoja ydinluita laareista. Jotta ostokset saatiin tehtyä, tyrkättiin Susulle suuhun vähän natusteltavaa, jonka parissa se sitten loppuajan viettikin. Kauppareissun jälkeen tie vei eläintohtori Kivuttoman vastaanotolle, jossa Susu oli hurjan reipas. 7,6 kg painoa kolmessa kuukaudessa kerännyt touhutyttö rimpuili vähän piikityksen aikana, mutta sen jälkeen se kaveerasi taas innolla lääkärin ja hoitajien kanssa. En usko, että sitä varsinaisesti pelottaa, se on vain sitä mieltä, että mie en halluu ja mie oon aina oikeessa. Hassu. Muutenkin Susu oli lääkärissä kuin kotonaan ja tervehti kaiken henkilökunnan väen iloisesti ja halukkaasti. Erityisen kivan reissusta tekivät lääkäriltä saatu namukasa, mukaan lähtenyttä herkkupakettia unohtamatta. Tie sydämeen käy vatsan kautta, vai miten se meni ;)
Mörkön tokokurssi on edennyt siihen vaiheeseen, että jäjellä on kertauskerta ja kurssin päättävä möllitoko. Nyt on siis niin seuraamis-, jättöliike- kuin hyppytunnitkin takana ja paketin pitäisi olla suhteellisen ehjä. Kaikilla kerroilla Mörkö on tehnyt töita loistavasti häntä heiluen ja naama loistaen. Viime kerralla Mörköä jopa ehdotettiin myytäväksi sirkukseen, kun se niin innolla esitti temppujaan. Paljonkohan siitä saisi? Varmaa ainakin on, että sirkuskoiran pesti olisi omiaan kehäkettu-Mörkölle, joka rakastaa olla huomion keskipisteenä ja kaikkien katseltavana. Lyhyenä koontina viimeisestä kolmesta kerrasta:
- Seuraaminen ja perusasennot: Laiskaa! Viikonlopusta uupunut Mörkö kyllä yritti kovasti, mutta seuruut olivat vastahakoisia. Lelulla menoon tuli hieman lisää intoa, mutta seuraamisen tiiviys ja viretila olivat kaukana yleisestä treenitasosta. Perusasennot mainioita, kuten pikkumustalla aina. Luoksepäästävyyttä nameilla.
- Liikkeistä jätöt: Maahanmenossa veti vähän istumisen kautta, mitä ei ole koskaan ennen tehty. Nopea ja oikeatekniikkainen maahanmeno on aina ollut Mörkön vahvuus, mutta nyt kaukokäskyjen ahkeran treenauksen myötä hissi ei toimi enää niin sutjakkaasti. Tästä syystä jätimme istumaan jätön väliin. Seisomiset ok, mutta pysähdys ei ollut aivan yhtä terävä kuin yleensä. Luoksepäästävyyttä edelleen nameilla.
- Hyppy: Hyppy on puhdasta kauraa Mörkölle ja se tykkää siitä hirmuisesti. Vaikka ei oltu pitkään aikaan taas treenattu kokonaisena liikkeenä, oli oikea suoritustapa Mörköllä mallikkaasti muistissa. Tällä kerralla edettiin luoksepäästävyydessä seuraavalle tasolle, eli kouluttaja rapsutti hieman namin antamisen yhteydessä. Nyt alkaa näyttää hyvältä ja siltä, miltä pitää: Mörkön häntä heilui, mutta peppu pysyi kuitenkin visusti oikealla paikallaan. Ei jännittänyt tai rynninnyt riemukkaasti vastaan. Hienoa!
Paljon lisää upeita kuvia reissulta löytyy 
